Rakkaudenruttu: 2016

tiistai 2. helmikuuta 2016

Minun elämäni

Haavoittuneena jäin kadun varjoisammalle puolelle makaamaan.

Päästin elämästä irti.

Suljin silmäni.

Ihmiset kävelivät päältäni.

Olin näkymätön.

Olin olematon.

Sinä tulit luokseni.

Nostit minut jaloilleni.

Rakastit minut henkiin.

Halasit minut ehyeksi.

Kannoit takaisin aurinkoon.

Sinun vuoksesi jälleen hengitän.

Tunnen eläväni.

Aistin ympäristöni.

Näen eteenpäin.

Minulle sinä olet elämä.

Anna minun pitää elämästä kiinni.

lauantai 30. tammikuuta 2016

Yö on ohi , olen yhä hengissä
Haen lehdet pois oven välistä
Kurkkaan ovisilmästä , kuuluu ääniä rappukäytävästä
Avaan TV:n kanavarallin, selaan saapuneet mainokset

Tuijotan maton reunoja, olen varma että ne liikkuvat
laitoin eilen lattialle leipäpalan
Lempisohvani suojakangas on puhkikulunut ja vanha
Vaikka makaan sen päällä, niin näen sen patjan

Tuuli vinkkasee räppänästä , tuoden asfalttipölyä sisään
kuka kielsi räppänää kiinni pistämästä ,
Kaj Stenvallin ankka veneestä , ehkä

Vedän nukkaisen viltin ylleni, siinä on muistoja eilisestä
Hiuksia erivärisiä, kaikkien vieraiden päistä
Kuulen kahvinkeittimen huutavan, mutten tiedä mitä kieltä
ehkä vastus vain morsettaa : Terveisiä maitokauppaan

Minun käteni ovat kipeät, niiden haavat kutiavat
Kynteni repeilevät, tiskit altaassa likoavat
Jäi astiat pesemättä, odotan Helkaman kodinkonetta
Anttilan postimyynnistä, ehkä jo ylihuomenna

Tuuli vinkkasee räppänästä , tuoden asfalttipölyä sisään
kuka kielsi räppänää kiinni pistämästä ,
Kaj Stenvallin ankka veneestä , ehkä

Odotan puhelimeni soivan, itse en voi pirautella
En lähetellä viestejä, tai saapuneisiin vastata
Avaan liittymäni kuukauden kuluttua
Kait sen aikaa voimme kirjoitella

Katson verhon raosta ulos maisemaa, siellä sataa
Se on täynnä autoja parkeissa paikoillaan
Kura valuu kylkiä pitkin muodostaen lammikoita
pienten lasten leikkejä varten
Vanhempia ei auta mikään

Tuuli vinkkasee räppänästä , tuoden asfalttipölyä sisään
kuka kielsi räppänää kiinni pistämästä ,
Kaj Stenvallin ankka veneestä , ehkä

Miljöö hämärtyy, varjot seinille ilmestyy
Mustakaavut jälleen areenalla esiintyy
Toiset pelkäävät, toiset eivät lakkaa itkemästä
Hereillä olen taas vain minä

- EVE-